VUODEN SALDO

2018 jäi minun osaltani välivuodeksi. Julkaisin vain viisi kirjaa. Lisäksi ensi-iltaan tuli yksi dramatisoitu konsertti. 

 

Huumorikirjapuolelta ilmestyi tee se itse -miehistä kertova tarinakokoelma Miehet asialla, joka keräsi suopeita arvioita. Moni lukija löysi Koskelasta tai kertojaminästä naapurinsa, miehensä tai itsensä. Jollekulle tuli mieleen Väinö Linnan Koskela, mutta siihen minä olen syytön. Vai syyntakeeton?

Hämeenlinna Noir jatkui kirjalla Vieras mies, jossa vakiokaartista on mukana lähinnä rikosylikonstaapeli Nikkilä. Päähenkiö on komisariovainaan tytär, kolmen pienen lapsen yksinhuoltaja Ruusu Toivonen, joka saa kutsumattomia vieraita syrjäiseen taloonsa Rengon metsäkulmalla. Onneksi Ruusu on aikansaavaa sorttia. Vieras mies on ilmestynyt myös äänikirjana Storyteliltä. Paperikirja meni toiseen painokseen, ja Ruusun seikkailut saanevat myös jatkoa uusissa maisemissa.

 Ensimmäinen nuorten selkoromaanini Polttava rakkaus sai hyvän vastaanoton. Humoristisen bändi- ja rakkaustarinan arveltiin sopivan kaikille nuorille,  mutta erityisesti niille, jotka kärsivät lukuvaikeuksista tai joiden äidinkieli on muu kuin suomi.

 

Vuoteen 1910 sijoittuva lasten jännityssarja Apassit avattiin komeasti kahdella kirjalla. Sarjan ensimmäinen kirja Aavehevosen arvoitus pääsi Runeberg Junior -ehdokkaaksi. Runebergin päivänä 5. helmikuuta nähdään, kuinka siinä kisassa käy. Myös Vanajaveden hirviötä on kehuttu taajaan.

Alla kuvittaja Carlos da Cruzin laatima traileri.

Kovan onnen lakimies Onni Syrjänen on mukana ääni- ja e-kirjana ilmestyneessä CrimeTime-antologiassa Viimeinen ateria. Onnin kulinaristinen Lapin-seikkailu Kasvot käristyksessä löytyy Elisa Kirjasta.

Juri Nummelinin toimittamassa kirjassa Muistojen divarit muistelin Keravan ja pääkaupunkiseudun antikvariaatteja, joissa olen tuuraillut, ja Hämeenlinnan antikvariaatteja, joihin olen tutustunut asiakkaana.

Seinäjoen kaupunginteatterissa keräsi keväällä ylistäviä arvioita ja täysiä katsomoja käsikirjoittamani konsertti Villi 50-luku, jonka ohjasi Christian Lindroos. Havannan kuu puolestaan pyöri keväällä Vammalan Teatterissa.

Dekkariseuran Ruumiin kulttuuri -lehdessä jatkoin amerikkalaisen ja kotimaisen populaarikulttuurin kiehtovimpien ilmiöiden kartoitusta tekijä kerrallaan. Numerossa 2/2018 oli vuorossa kovaksikeitetty journalisti-lakimies-kirjailija George V. Higgins, kolmosnumerossa Arto Tuovinen, mies joka toi toimintajännärin Suomeen, nelosessa tv:n kultasormi Steven Bochco ja kaupallinen kirjailija Mickey Spillane. Spillanesta luennoin myös alkusyksystä Oulun elokuvakeskuksen Miehenä olemisen ahdistus -seminaarissa. 

Länkkäriseuran Ruudinsavuun kirjoitin tänä vuonna lähinnä tv- ja elokuvajuttuja. Ykkösnumeroon arvioin Netflix-minisarjan Godless ja Konni Zilliacuksen siirtolaistarinakokoelman Taavetti Anttila, kakkoseen Coenin veljesten The Ballad of Buster Scruggsin sekä 1970-luvun länkkärit Ryövärit, Paha porukka ja Rosvoporukka. 

Hämeen Sanomiin kirjoitin tuoreiden elämäkertojen pohjalta isot jutut Aapelista, Veikko Huovisesta ja Erno Paasilinnasta. Kaupunkiuutisissa ilmestyi kerran kuussa tarinani.

Olin myös sosiaalinen ihminen. Perinteisten koulu- ja kirjastovierailujen sekä messu- ym. keikkojen lisäksi vedin kaksi dekkaripajaa: kesällä viikon pajan Oriveden opistossa Tampereella ja syksyllä viikonloppupajan Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistossa Oulussa. Nukketeatteri Vahapavun keikoilla toimin valomiehenä. Olin toista vuotta kirjallisuuden edustajana Hämeen taidetoimikunnassa, ja jatkan vielä seuraavankin kaksivuotiskauden.

Pidin peräti kuukauden kesäloman, jonka aikana kirjoitin vain pari pakollista pikkujuttua, kehittelin yhtä synopsista ja luin sen taustamateriaalia. Näin pitkää lomaa en ole pitänyt koskaan. Ei ihme, että tuli välivuosi. 

Kaikesta huolimatta olen vuoden saldoon oikein tyytyväinen. 

Ensi vuonna kirjoja ilmestyy hieman enemmän, ja luvassa on muutenkin uusia aluevaltauksia, joista olen ylpeä. Mutta niistä lisää 2019!