Se murhaa joka osaa ilmestyi vuonna 2016. Se oli sadas julkaistu kirjani. Kirja on myynyt vuosien varrella tasaisesti, mutta nyt painos on loppu. Kustantaja ehdotti e-kirjan tekemistä, ja mikäs siinä. Tällainen opas on hyvä olla saatavilla. Dekkaripajoista jäin jo korona-aikana eläkkeelle.
Joitakin kohtia kirjasta piti päivittää. Nyt loppupuolella on muun muassa tällainen kappale:
Cotton-toimittaja Seppo Tuisku jäi eläkkeelle 55-vuotiaana. Minä olin silloin alle kolmekymppinen ja pidin Tuiskun ikäistä ihmistä ilman muuta valmiina eläkkeelle. Nyt olen 62-vuotias. Olen kirjoittanut elääkseni 42 vuotta ja minusta tuntuu, että haluan kirjoittaa vielä ainakin toiset 42.
Epäilen kyllä, että tahtini hieman hiipuu ajan mittaan. Nykyinen 8-10 kirjan vuosivauhti alkaa tuntua rankalta, varsinkin kun joukossa on ollut isotöisiä historiallisia romaaneja ja tietokirjoja.
Vajaan kolmen vuoden päästä pääsen eläkkeelle, jos olen vielä hengissä. Eläkkeen suuruus ei tosin päätä huimaa.
Moni vasta aloittaa kirjailijan uransa siinä vaiheessa. Minä saatan silloin rauhoittaa julkaisutahtiani. Neljä viisi kirjaa vuodessa kuulostaa kohtuulliselta.
Saa nähdä, kuinka äijän käy.
Joskus kouluvierailuilla kysytään, vieläkö aion kirjoittaa pitkään. Vastaan, että kirjailija lopettaa kirjoittamisen sitten, kun hänet nostetaan koneen äärestä arkkuun.
Terveenä on tietysti hyvä pysyä. Kun Ross Macdonald eli Kevin Millar Alzheimerin takia pystynyt enää kirjoittamaan eikä lukemaankaan, hän järjesteli kirjoja hyllyyn värin mukaan. Sai sentään vielä olla tekemisissä rakkaidensa kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti