Tapani Bagge herätti satavuotiaat henkiin
Maailma tarvitsee Kiljusen herrasväkeä. Näin voi päätellä, sillä tamperelainen Satukustannus on julkaissut ensimmäisen niteen aivan tuoreita Kiljusen herrasväen seikkailuja.
Tarinaan ei liity Jalmari Finnen kadonneita ja sittemmin löydettyjä käsikirjoituksia. Satukustannuksen pyynnöstä kynään tarttui hämeenlinnalainen kirjailija Tapani Bagge.
– Olen aina tykännyt Kiljusista, ja kun kuulin, että Mika Launis tulee kuvittajaksi, suostuin heti.
Tapani Bagge ei ole ensi kertaa valmiita hahmoja kyydissä. Hän on luonut muun muassa Muumi-tarinoita ja kirjoittanut Jerry Cottoneita. Silti toisen luomien henkilöiden käsitteleminen ei ole aivan yhtä vapaata kuin itse keksittyjen.
– Ei pidä yrittää matkia liian suoraan. Sopiva keskitie on oman tyylin ja esikuvan tyylin väliltä. Kirjoittaessa hahmot muuttuvat omiksi.
Ennen kirjoittamisen alkua Bagge valmistautui lukemalla urakalla Finnen tarinoita.
Uudet Kiljuset elävät 60-lukua
Kiljusen uusi herrasväki ei ole aivan samaa sakkia kuin Finnen luomat edeltäjänsä, vaan lähes identtinen perhe myöhempää sukua.
Uusien Kiljusten lapset kulkevat samoilla lempinimillä – Mökö, Luru ja Plättä – kuin edeltäjänsäkin, mutta sukunimi Kiljander on aikojen saatossa pelkistynyt kovaa ääntä kuvaavaksi Kiljuseksi.
Bagge ja Launis myös hyppäyttivät railakkaan perheen lähemmäs nykyaikaa.
– Mika on 50-luvun lapsia ja minä 60-luvun. Sijoitimme tarinat suurin piirtein sinne.
Baggen mielestä Jalmari Finnen vajaat sata vuotta sitten kirjoittamat alkuperäiset kahdeksan Kiljus-nidettä ovat kestäneet aikaa hyvin. Hahmoille on kuitenkin haluttu antaa lisää seikkailtavaa.
Sillä seikkailuksihan tämän sakin arki aina muuttuu.
Kahdeksan niteen herrasväki
Kiljusen herrasväki -kirjat ovat Jalmari Finnen luomuksia. Finne kirjoitti yhteensä kahdeksan Kiljus-teosta vuosina 1914–1925. Kirjoissa seikkailevat Mikael, Lennart ja Olga Kiljander eli Mökö, Luru ja Plättä Kiljunen ja heidän äitinsä ja isänsä sekä Pulla-koira. Jalmari Finne eli vuosina 1874–1938. Lastenkirjasarjan lisäksi hän kirjoitti muita romaaneja ja näytelmiä ja suomensi teoksia.
Realismi ei kahlitse
Uuden tarinakokoelman alussa Kiljuset muuttavat maalta kaupunkiin. "Kaupunki" on tietysti Helsinki, sillä sinne perhe Finnenkin teoksissa matkasi halutessaan aistia urbaaneja tuulia maalaisilman sijaan.
Sinne mennään vanhan talon rauniot savuten ja hirvi autonkatolla.
– Kun Kiljuset lähtivät uutta kotia katsomaan, yllätyin itsekin, kun heidän eteensä ilmestyi hirvi, Bagge nauraa.
Hän pitää Kiljusten parhaana antina myönteistä asennetta kaikkeen.
– Vaikka kuinka menee pieleen, ajatellaan, että hyvinhän tässä lopulta kävi. Kiljuset ovat myös aika anarkistisia eivätkä hienostelustaan huolimatta välitä arvoasetelmista.
Kiljuset ovat myös sarjakuvahahmojen tapaan vapaita realismin kahleista.
– He ovat tavallaan farssihahmoja. Heihin voi iskeä salama tai he voivat räjäyttää itsensä ja jatkaa seuraavassa tarinassa puhtaalta pöydältä.
Nykyajan maailmassa Kiljuset olisivat samaa kuin lähes sata vuotta sittenkin. Rahakkaita nousukkaita.
– Jos kalusteet sattuvat tuhoutumaan muutossa, niin isä Kiljunen kaivaa lompakkoaan ja ostaa uudet.
Baggen ja Launiksen seuraava Kiljus-kirja on jo kuvitusvaiheessa ja kolmas suunnitteilla. (HäSa)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti