Miksi murhaopas?

Syksyllä ilmestyy dekkarin tekemisen oppikirjani Se murhaa joka osaa. Tässä kirjan esipuhe:

Kun 12-vuotiaana kirjoitin ensimmäisen kirjani, joka tosin julkaistiin vain jatkokertomuksena Keski-Uusimaassa, sain Niilo-sedältäni Matti Kuusen kirjan Miten opin kirjoittamaan paremmin. Setäni, osuvalta runoilijanimeltään ”Sattumien Sakari”, oli hankkinut sen Kiljavalla pidettyä kirjoittajakurssia varten.

Tämä on sadas julkaistu kirjani. Rikosromaaneita tai -novellikokoelmia olen tehnyt parikymmentä, lisäksi lasten- ja nuortendekkareita ja paljon muuta. 

Vuosien varrella on tullut luettua kirjoittajaopas poikineen. Suurin osa englanniksi, koska meikäläinen tarjonta oli pitkään aika olematonta. Olen saanut niistä oppia, varsinkin alkuun, mutta monesti myös väitellyt niiden kanssa tai kironnut niiden typeryyttä.

Varsinaisen kirjoittajakouluni kävin 1980-luvulla Seppo Tuiskun vetämässä Jerry Cotton -akatemiassa. Vuonna 1987 pistäydyin Oriveden opistolla Suomen ensimmäisellä dekkarikurssilla. 1990-luvulla kävin Ylen käsikirjoittajakurssin ja muutamia muitakin elokuva- ja tv-käsikirjoittamisen kursseja, yhden näytelmäkurssinkin. 

2000-luvulla minua pyydettiin opettamaan kirjoittajia, ensin Turun kristillisen opiston ammattikirjoittajakurssille ja sitten Orivedelle. Olen vetänyt Oriveden suvessa viikon mittaista dekkaripajaa vuodesta 2004 lähtien. Lyhyempiä pajoja olen pitänyt pitkin poikin maata – Helsingistä Kemiin, Porista Ruokolahdelle.

Olen huomannut, että aloittelevat dekkarintekijät painivat aivan samojen ongelmien kanssa kuin muutkin kirjoittajat. Dekkarissa tarinan ja taustatyön osuus usein korostuu, mutta yhtä tärkeää on henkilöiden kehittely ja varsinainen ilmaisu.

Dekkaripajoissa on keskitytty lähinnä novellin tekemiseen, koska harva ehtii viikossakaan kirjoittaa romaania. Novelli on hyvä tapa harjoitella. Toisaalta se on myös oma muotonsa, jolla on tiiviytensä vuoksi osin eri vaatimukset kuin romaanilla. 

Jotkut oppilaat ovat käyttäneet dekkaripajaani rikosromaanikäsikirjoituksen alulle panemiseen tai kehittämiseen. Jotkut ovat jopa löytäneet kirjalleen kustantajan. Pajasta huolimatta vai pajan ansiosta, sitä en tiedä.

Tässä kirjassa käsitellään sekä rikosromaania että -novellia. Pääpaino on kuitenkin romaanissa, koska rikosnovelleilla ei nykyään ole hirveästi julkaisukanavia.

Pajoissa on huomattu, että murhien ja muiden rikosten suunnittelu porukalla on yllättävän hauskaa puuhaa. Voin vakuuttaa, että se on sitä myös omin päin. Mutta kuten mikä tahansa harrastus tai ammatti, dekkarin tekeminen on hauskempaa jos sen osaa. Siksi tein tämän oppaan.