Facebookissa kiertää kirjahaaste, jonka minäkin sain. Keräsin vastaukseni myös tähän blogiin siltä varalta, että jotakuta kiinnostaa.
Viisi kirjaa viiden päivän aikana.
1. päivänä kirja, jota luet nyt
2. päivänä kirja, jota rakastit lapsena
3. päivänä kirja, joka jäi kesken
4. päivänä kirja, joka teki suuren vaikutuksen
5. päivänä kirja, johon palaat aina uudelleen
2. päivänä kirja, jota rakastit lapsena
3. päivänä kirja, joka jäi kesken
4. päivänä kirja, joka teki suuren vaikutuksen
5. päivänä kirja, johon palaat aina uudelleen
1. Nyt luen Arvi Korhosen kirjaa Eerikki Antinpoika. Ei mikään valtava lukuelämys, mutta paljon mielenkiintoista tietoa. Antaa hyvän kuvan 1600-luvun valtion ja sotakoneiston toiminnasta nousukkaan näkökulmasta.
Historiantutkija Olli Bäckström on arvioinut kirjan pätevästi blogissaan:
OLLI-B.BLOGSPOT.COM
2. päivänä kirja, jota rakastit lapsena
Kun ekan luokan syksyllä opin lukemaan, aloin käydä läpi kirjaston lastenhyllyä A:sta alkaen. Ensimmäisenä vastaan tulivat Aapeli, Aarteiden kirja ja Andersenin kootut sadut ja tarinat. Niissä vierähtikin hetki. Aapelilla oli kaksi Vinski-kirjaa, Aarteiden kirjoja oli kymmenen ja Andersenin koottuja kolme paksua, pienellä präntättyä opusta. Kaikista niistä tykkäsin kovasti.
Erityisen suuren vaikutuksen tekivät Aarteiden kirjan tietopuoliset osat, varsinkin kasi eli Keksintöjä ja löytöretkiä. Sen luettueni halusin heti tehdä suuren keksinnön tai lähteä löytöretkelle. Kun se ei onnistunut, kirjoitin luokkalehteen jutun luokan poikien retkestä Pohjoisnavalle. Voi olla että käytiin Etelänavallakin saman tien.
Nyt vasta tajusin, että Aarteiden kirjat olivat alun perin ruotsalaisia ja ne oli suomeksi toimittanut Kirsi Kunnas – paitsi ensimmäisen Martti Haavio.
Kolmas päivä: Kirja joka jäi kesken.
Niitä on paljon. Kun täytin kolmekymmentä, tajusin etten elä ikuisesti enkä ehdi lukea kaikkia maailman kirjoja. Annoin itselleni luvan jättää kirja kesken.
En kuitenkaan halua nimetä yhtään kirjaa. Kirjalle voisi tulla paha mieli.
Kirjahaasteen neljäs päivä: Kirja joka teki suuren vaikutuksen.
Olin noin kymmenvuotias, kun mummolassa Juvalla sain Niilo-sedältä käteeni Raymond Chandlerin romaanin Nainen järvessä. Luin pian sen, sitten kaikki suomeksi saatavilla olevat Chandlerit ja jatkoin Hammettiin, Ross Macdonaldiin ja muihin kovaksikeitetyn linjan mestareihin.
Tästä se alkoi.
Kirjahaasteen viides päivä: Kirja johon aina palaan.
Gogolin Pietarilaisnovellit on tullut luettua aika moneen kertaan, niitä on nähty teatteri-, elokuva- ja sarjakuvaversioina. Ja koska tahansa voi taas ottaa kirjan hyllystä ja uppoutua uudestaan maailmaan, jossa nenä lähtee omille teilleen, päällystakki voi merkitä koko elämää ja Algerian beyn nenän alla kasvaa käpy.
Se maailma on täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti