Olin 30-vuotias vuonna 1992. Asuimme pienessä mansardikattoisessa omakotitalossa Hattelmalassa. Toimitin Jerry Cottonia ja FinnWestiä. Kirjoitin lehden itse vain, jos en saanut avustajilta juttua ajoissa. Viimeistelin ensimmäisen nuortenkirjani Korhonen ja kadonnut faija, joka ilmestyi seuraavan vuoden keväällä WSOY:ltä. Kirjoitin TV1:lle kahdeksanosaisen komediasarjan Naamiomies, joka kertoi supersankarisarjakuvaa kotona piirtävästä perheenisästä. Ere Kokkonen sai sydänkohtauksen, ja sarja jäi hyllylle.
Loppuvuodesta sain kuulla Kolmiokirjalta, että FinnWest lopetetaan ja Cottonin toimittaminen siirretään SinäMinän toimittajan sivutyöksi. Aloin etsiä käännöstöitä. Kävin Hyvinkäällä tapaamassa Book Studion Kari Lindgreniä, jolle suosittelin Jonathan Gashin Lovejoy-kirjoja ja jolta sain mukaani suomennettavaksi Lawrence Blockin dekkarin A Dance at the Slaughterhouse. Nahkaselkäinen esikoisemme täytti kaksi vuotta.
Tänä vuonna täytän 58. Asumme vähän isommassa harjakattoisessa omakotitalossa Hattelmalassa. Olen keskittynyt kirjoittamaan kirjoja. Kolme aikuista lasta on maailmalla. Esikoinen täyttää 30.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti