Joskus takavuosina kokeilin sanoittamista, mutta huomasin pian ettei minusta ole biisinikkariksi. Säveltää en osaa, ja kappaleille olisi pitänyt vielä löytää esittäjäkin. Levy-yhtiöitä en kehdannut tekeleilläni vaivata.
Kirjoitin 80-luvulla muutaman englanninkielisen bluessanoituksen ja tarjosin niitä tutuille pääkaupunkiseudun bluesbändeille. Bednobs Rockin' päätyi peräti levylle Living Finnish Blues (1986). Säveltäjänä oli Honey Aaltonen ja esittäjänä Tortilla Flat. Myöhempi live-versio löytyy täältä.
Vähän myöhemmin sanoitin suomeksi muutaman George Thorogoodin ja Omarin biisin. Tarjosin niitä hämeenlinnalaisbändi Goodmansille, joka silloin kokeili omaa tuotantoa. Kundit kuulemma tykkäsivät sanoituksistani ja biiseistä, mutta päättivät sitten jatkaa vanhalla Irwin-linjallaan.
Tämä Bad Seed -suomennos Hukkakauraa ei vieläkään tunnu aivan kelvottomalta. Biisissä vetosi – ja vetoaa yhä – sekä sävel että tunnelmallinen tarina, jonka yritin parhaani mukaan välittää suomeksi.
Hukkakauraa (Bad Seed)
K. Dykes - R.S. Field, suom. sanat Tapani Bagge
Oon aina ollut hukkakauraa
tuulen mukaan lennellyt
Ei ole mulle paljon tauhkaa
taskunpohjiin kertynyt
Oon aina ollut yksinäinen
– kerran koitin asettuu
Oli muija lempiväinen
tuli pois se ajettuu
Hukkakauraa –
musta paistaa sielustain
Hukkakauraa –
tuska tihkuu laulustain
On ihan turha mua auttaa
mä kohtalooni alistun
En haluu hanttejani vaihtaa
mä hautaa kohti kallistun
Hukkakauraa...
Oon aina ollut hukkakauraa...
Hukkakauraa...
Hukkakauraa...
Karo Hämäläisen kanssa tekemissäni humoristisissa Juha ja Ola -nuortenkirjoissa päähenkilöni Juha innostui bluesista ja opetteli bassonsoittoa ja sanoittamista. Kirjassa Juhannusblues (2005) julkaisin Hukkakauraa-tekstini Juhan nimissä. Viestissään Olalle Juha kommentoi:
"Hieno biisi, vaikka ite sanonkin. Ton vois ottaa vaikka tunnussäveleks."
Ja mikä ettei.
kansi: Matti Pikkujämsä