Ensimmäisen Kaisan ilmestymisestä on kaksitoista vuotta. Ensi vuonna ilmestyy sarjan yhdeksäs kirja, Rannalla.
Kolme ensimmäistä Kaisa-tarinaa on nyt koottu yhdeksi kirjaksi, ja sarjan nykyinen kuvittaja Hannamari Ruohonen on tehnyt uuden kuvituksen.
Minä tein kirjaan esipuheen, jossa kerron miten Kaisa sai alkunsa.
Kaisan synty
Ennen Kaisa-kirjoja oli Pikku kakkosen Meidän jengi. Outi Kattelus tilasi sarjan, jossa lapset tekisivät omin päin arkisia asioita. Huumoria sai olla, muttei kovin paljon repliikkejä.
Kaisa ja pojat syntyivät. Esikuvana olivat omat lapset, mutta nimen Kaisa sai naapurin tytöltä.
Kesällä 1999 oli määrä tehdä kymmenen osaa. Ulkona kuvaaminen oli kallista, joten lopulta oli varaa vain viiteen. Olli Löytönen ohjasi. Lapsinäyttelijät Thelma Saikkonen, Eemil Väisänen ja Heikki Saikkonen eläytyivät hienosti, ja Jukka Saikkonen loisti talonmies Laineena. Kuvauspaikkana oli Tampereen Nekala, Löytösen oma lapsuuden maisema.
Seuraavana kesänä lapsinäyttelijät olivat kasvaneet ulos osistaan. Sarja jäi siihen.
Pari vuotta myöhemmin Terttu Toiviainen kysyi minulta, voisinko tehdä kirjan Tammen uuteen Keltanokka-sarjaan, joka oli tarkoitettu lukemaan opetteleville. Muistin Kaisan ja pojat. Kaksi ensimmäistä kirjaa syntyi osittain tv-käsikirjoitusten pohjalta.
Oman tyttäreni Marikin ansiosta olin alkanut miettiä, miltä maailma mahtaa näyttää pikkutytön silmin. Niinpä otin Kaisan minäkertojaksi. Se tuntui toimivan.
Ensimmäisen Kaisa-kirjan nimi piti alun perin olla Muistamaton mummo. Sitten Tammelta oli tulossa uusintapainoksena samanniminen Kultainen kirja. Täytyi miettiä kirjalle uusi nimi.
Koska tarinassa ollaan aika paljon ulkona, nimesin kirjan sen mukaan. Kaisa on nyt seikkaillut kahdeksassa kirjassa. Kaikilla muillakin on ytimekäs nimi: Pihalla, Kylässä, Yöllä, Kaupungilla, Maalla, Maailmalla, Kotona. Joskus kirja on lähtenyt syntymään niin, että olen miettinyt ensin sopivan otsikon.
Miltähän sarja olisi näyttänyt, jos ensimmäinen kirja olisikin ollut Muistamaton mummo?
Tapani Bagge