Mujunen taas Tarinoiden Helsingissä ja Ruumiin kulttuurissa

Punainen varjo on kahden edellisen Mujus-kirjan tavoin päässyt Helsingin kirjaston ylläpitämään Tarinoiden Helsinkiin. Sieltä löytyy kartta, jolle on sijoitettu muutama kirjan kohta.

Vastikään ilmestyneen Ruumiin kulttuurin 2/2013 Kirjakäräjillä Ari-Matti Auvinen arvioi Punaista varjoa mm. näin:

"Sarjan tavaramerkkinä on taiten kudottu fiktiivisten, puolifiktiivisten ja todellisten henkilöiden verkko. Bagge limittää dokumentoituja historian tapahtumia ja fiktiota – ja kehittelee myös tuoreita tulkintoja historian kulusta. Sarjan ankkurihahmona on Valpossa nyt osastopäälliköksi edennyt Väinö Mujunen, jonka oman elämän pyörteet linkittyvät luontevasti osaksi kansakunnan myllerrystä."

"Yksilöiden elämän haurautta ja haavoittuvuutta sodan runtelemassa maisemassa hän kuvaa uskottavasti: ei ole mustaa tai valkoista vaan harmaan monia sävyjä. 1940-luvun Helsinki on loihdittu esille eloisasti, ja Baggelle tuttu Keravakin on ympäristönä mukana. Punainen varjo saa toivottavasti jatkoa – 1940-luvun Suomessa on vielä paljon melenkiintoista ainesta Väinö Mujusen tutkittavaksi."

Tosi on, etteivät aiheet heti lopu, varsinkin kun Mujusen uraa voi hyvin jatkaa 50-luvun puolelle. Voi myös palata hänen kieltolain aikaisiin varhaisvaiheisiinsa virkavallan edustajana. Mutta vaikka Väinö kuinka protestoisi, kirjoitan tässä välissä pari muuta rikosromaania ennen kuin palaan taas historian pariin.

Samassa Ruumiin kulttuurin numerossa on myös Lumi Tirrosen kiertohaastattelu kotimaisista historiallisen dekkarin tekijöistä sekä minun juttuni Varjomiehen paluu, joka käsittelee varsinkin Pettävä varjo -elokuvia ja Hammettin niitä varten sepittämiä filmitarinoita. Suosittelen.

 

Jos et ala heti dokaa

Yleisön pyynnöistä huolimatta julkistan tässä toisenkin takavuosien biisisuomennokseni, George Thorogoodin hienon vastauksen kaikille elämäntapaoppaille. Ensin alkuperäinen versio:



Ja sitten suomenkieliset sanat:

Jos et ala heti dokaa

(If You Don’t Start Drinkin’)

George Thorogood, 

suom. sanat Tapani Bagge

Mä oon kyllästynyt sun raittiutees

Kyllästynyt silmies kirkkauteen

Muuta jo tapas

mä anelen

Jos et ala heti dokaa

mä kävelen

Kun mä heräilen, mietin kuolenko 

Ei tuu myötätuntoo, vaan luento

Muuta jo tapas...

Karhua, Karhua, Kurkoa

maista vaan, ja Urhoa

Yksinään tylsää mullon

Siitä vaan, korkkaa pullo

Sä sanot ei se mitään, ota vaan

Mut heti kohta alat marmattaa

Muuta jo tapas...

Löysää vähän, tää on syvältä

Ei raittius lämmitä mun sydäntä

Muuta jo tapas...

Joo, Karhua...

Sä sanot...

No, jos et ala heti dokaa,

mä kävelen

Joo, jos et ala heti dokaa,

mä kävelen

Jos nyt joku bändi tai laulaja jostain syystä innostuu näistä suomennoksistani, yhteystietoni löytyvät, kun klikkaa nimeäni tuosta oikealta.  

Hukkakauraa

Joskus takavuosina kokeilin sanoittamista, mutta huomasin pian ettei minusta ole biisinikkariksi. Säveltää en osaa, ja kappaleille olisi pitänyt vielä löytää esittäjäkin. Levy-yhtiöitä en kehdannut tekeleilläni vaivata.

Kirjoitin 80-luvulla muutaman englanninkielisen bluessanoituksen ja tarjosin niitä tutuille pääkaupunkiseudun bluesbändeille. Bednobs Rockin' päätyi peräti levylle Living Finnish Blues (1986). Säveltäjänä oli Honey Aaltonen ja esittäjänä Tortilla Flat. Myöhempi live-versio löytyy täältä.

Vähän myöhemmin sanoitin suomeksi muutaman George Thorogoodin ja Omarin biisin. Tarjosin niitä hämeenlinnalaisbändi Goodmansille, joka silloin kokeili omaa tuotantoa. Kundit kuulemma tykkäsivät sanoituksistani ja biiseistä, mutta päättivät sitten jatkaa vanhalla Irwin-linjallaan.

Tämä Bad Seed -suomennos Hukkakauraa ei vieläkään tunnu aivan kelvottomalta. Biisissä vetosi – ja vetoaa yhä – sekä sävel että tunnelmallinen tarina, jonka yritin parhaani mukaan välittää suomeksi.   

Hukkakauraa (Bad Seed)

K. Dykes - R.S. Field, suom. sanat Tapani Bagge

Oon aina ollut hukkakauraa

tuulen mukaan lennellyt

Ei ole mulle paljon tauhkaa

taskunpohjiin kertynyt

Oon aina ollut yksinäinen

– kerran koitin asettuu

Oli muija lempiväinen

tuli pois se ajettuu

Hukkakauraa –

musta paistaa sielustain

Hukkakauraa –

tuska tihkuu laulustain

On ihan turha mua auttaa

mä kohtalooni alistun

En haluu hanttejani vaihtaa

mä hautaa kohti kallistun

Hukkakauraa...

Oon aina ollut hukkakauraa...

Hukkakauraa...

Hukkakauraa...

Karo Hämäläisen kanssa tekemissäni humoristisissa Juha ja Ola -nuortenkirjoissa päähenkilöni Juha innostui bluesista ja opetteli bassonsoittoa ja sanoittamista. Kirjassa Juhannusblues (2005) julkaisin Hukkakauraa-tekstini Juhan nimissä. Viestissään Olalle Juha kommentoi:

"Hieno biisi, vaikka ite sanonkin. Ton vois ottaa vaikka tunnussäveleks."

Ja mikä ettei.

                     kansi: Matti Pikkujämsä

Punainen varjo -arvio

Facebookista löysin Pekka Vartiaisen arvion Punaisesta varjosta:

Sain eilen luettua loppuun Tapani Baggen uutuuden "Punainen varjo". Romaani kulkee jatkosodan päättymisen vaiheissa Helsingissä ja Keravalla. Ajankuva muodostuu hienosti romaanissa. Korviketta juodaan ja mustanpörssin kauppa käy. Kaikenlaisia virityksiä tavaroiden kauppaamisessa ilmenee. Kirjan päähenkilö Väinö Mujunen on töissä Valpossa ja Valpo vaihtaa väriä aina vallanpitäjien mukaan. Mujusen työpaikka on katkolla useampaan kertaan. Valvontakomissio on ottanut haltuun hotelli Tornin ja Lauttasaaren läpi venäläiset vievät tavaroita Porkkalaan. Elokuvia tehdään (kirjassa TJ Surkka (kyllä, kirjassa esiintyy juuri tällä nimellä) ja Valentin Vaala) ja elokuvien tekemisestä haaveillaan. Uusia käsikirjoituksia värkätään koko ajan. Bagge on rakentanut erittäin vetävän tarinan. Jatkosodan aikainen kuva Helsingistä kiinnostaa suuresti. Kirja imee mukaansa. Minulle sattui lukemisessa mielenkiintoinen rytmitys. Luin kirjan lähes loppuun kerralla ja sitten tuli väliin parin päivän tauko. Kun jatkoin, olin juuri siinä kohdassa kirjaa, jolloin tarina muuttuu ratkaisevasti. Oli kuin olisin lukenut ihan eri kirjaa loppuosan. Suosittelen lämpimästi kirjaa niille, jotka pitävät historialliseen ympäristöön sijoitetuista kirjoista ja kirjoista, joissa on vetävä tarina. Takaan, että tämän kirjan parissa viihtyy! Vaikka ei olisi lukenut aiempia samaan Väinö Mujunen -sarjaan kuuluvia kirjoja (Musta pyörre, Sininen aave ja Valkoinen hehku), niin kirjan tarinaan pääsee mukaan helposti.

Kirjan voi ostaa täältä.

Keikalla

Yllä kuvasatoa minun ja JP Koskisen yhteisjulkkareista parin viikon takaa (kuvat: Nikke Bagge). Tilaisuus pidettiin Hämeenlinnan Suomalaisessa kirjakaupassa. Seuraavaksi esiinnyn Punaisen varjon tiimoilta Kevään kirjakarnevaalissa Helsingin Rautatientorilla keskiviikkona 22.5. kello 17.30. Dekkaripaneelissa ovat mukana myös Kati Hiekkapelto ja Kimmo Miettinen.

Tervetuloa katsomaan ja kuulemaan – ja hakemaan kirjaan nimmari!

Jäljet lumessa Ilta-Sanomien Suomiklassikkona

Minun ja Jari Rasin ensimmäinen yhteinen sarjakuva pyörii nyt netissä Ilta-Sanomien Suomiklassikkona. Alun perin tämä 20-osainen humoristinen dekkaritarina ilmestyi Kuukauden kotimaisena 1999. Sankarina on näyttelijä Leo Lindman, jolle kehittelimme toistakin seikkailua, mutta markkinoita ei oikein löytynyt.

Samoihin aikoihin aloin Rasin yllyttämänä tehdä käsikirjoituksia Muumi-lehteen. Tein kymmenen vuoden aikana 350 sarjakuvasivun verran käsiksiä. Rasi piirsi kaikki tarinani, kuten pitkään koko lehden. Teimme myös yhdessä kaksi Kieltolain korkeajännitystä Kovasen seikkailuista ja lasten kuvakirjan Sami Hurtta suursyömärin jäljillä. Nyt olemme tehneet kaksi Angry Birds -kuvakirjaa, joista Vihreän linnun arvoitus on jo ilmestynyt.

Jäljet lumessa sijoittuu 1950-luvun Lappiin, missä kuvataan elokuvaa Valkoinen mäyrä. Ihmisiä alkaa kadota. Jää vain verijälkiä - ja valtavan mäyrän jälkiä lumeen…

Tuplajulkkarit

Kevään odotetuimmat historialliset romaanit, Tapani Baggen Punainen varjo ja Juha-Pekka Koskisen Ystäväni Rasputin, julkistetaan Hämeenlinnan Suomalaisessa kirjakaupassa lauantaina 11.5. kello 13. Ohjelmassa tuplahaastattelu, tuplakirja-arvonta ja tuplasigneeraus - kaikkea kaksin kappalein!

Ole siellä tai ole neliö, niin kuin amerikkalainen sanoo!