Shanghai Noirin synty

Kansi: Jussi Kaakinen

Noin 12 vuotta sitten muuan piirtäjä ehdotti, että tekisimme sarjakuva-albumin, joka sijoittuu 20-30-luvun Shanghaihin. Hän oli lukenut Jari Rasin kanssa tekemäni Kieltolain Korkeajännitykset ja halusi päähenkilöksi niiden Kovasen tapaisen antisankarin.

Olin juuri nähnyt telkkarista pari Shanghai-dokkaria ja innostuin aiheesta. Tein ison taustatyön ja laadin yhden 55-sivuisen albumin käsiksen ja kahden muun synopsiksen. 

Kun kymmenen vuotta kului eikä sarjakuva edistynyt hienoja hahmokuvia pitemmälle, päätin kirjoittaa trilogian kirjoiksi, ettei mene taustatyö hukkaan. On kyllä tullut tehtyä paljon uuttakin tutkimusta, ja Hartman on myös kehittynyt henkilönä. Hänen nimestään putosi pois yksi a.

Kuvassa osa lähdekirjallisuutta. Isompi osa on e-kirjoina. Lisäksi lähteitä on löytynyt netistä. Olen myös katsonut joukon Shanghai-elokuvia, jotka sijoittuvat 1920-1940-luvuille. Niitä on tehty varsinkin Hong Kongissa. Katsoin myös vanhoja kiinalaisia elokuvia, jotka tehtiin Shanghaissa. Se oli aikoinaan Kiinan Hollywood.

Shanghai 1928

Shanghai oli jo 1920-luvulla kansainvälinen miljoonakaupunki, ja seuraavalla vuosikymmenellä väkiluku nousi kolmeen miljoonaan. Ei-kiinalaisia asukkaita oli parhaimmillaankin vain noin 60 000, heistä puolet japanilaisia. Valtaosa länsimaisista asukkaista oli brittejä, yhdysvaltalaisia tai ranskalaisia, mutta muitakin Euroopan kansoja oli edustettuna.

 

Shanghain kansainvälisyys oli 1840-luvulla alkaneiden oopiumisotien perua. Ne saivat alkunsa siitä, että brittiläinen Itä-Intian kauppakomppania osti Kiinasta teetä, mausteita ynnä muuta, mutta brittien tuotteet eivät kiinnostaneet Kiinaa. Kiinalaiset halusivat maksun hopeana. Kekseliäät britit alkoivat tuoda maahan oopiumia, jota kasvatettiin Pohjois-Intiassa. Kiinan keisari kielsi oopiumintuonnin vuonna 1800. Se ei brittejä estänyt, tuskin edes hidasti. 

Sota syttyi, kun Kiinan keisari lähetti sotajoukkoja valvomaan kieltolakia satamissa. Ison-Britannian joukot löivät Kiinan armeijan, ja Nankingin sopimuksessa 1842 Kiinan keisari pakotettiin suostumaan siihen, että Hong Kong luovutettiin briteille ja rannikolle perustettiin viisi vapaakaupunkia, joissa britit vastasivat hallinnosta ja järjestyksestä tunnetuilla siirtomaaisännän taidoillaan. Samalla Kiinan keisari pakotettiin hyväksymään brittien oopiumikauppa Kiinaan.

Suurimmaksi Vapaakaupungeista kasvoi Shanghai, josta oli parhaat yhteydet sisämaahan Jangtsejoen kautta. Brittien vanavedessä seurasivat amerikkalaiset ja ranskalaiset, jotka saivat kumpikin oman siivunsa kaupungista. Amerikkalaiset tosin luovuttivat oman alueensa brittien hallintaan ja keskittyivät kaupankäyntiin. Laillisillakin tuotteilla pystyi rikastumaan, kun markkina-alueena oli koko Kiina.

Oopiumilla brittikauppiaat ansaitsivat omaisuuksia. Kiinassa siitä syntyi valtava ongelma. Kun kuningasvalta luhistui 1911 ja maasta tuli tasavalta, presidentti Sun Yat-sen julisti uuden oopiumikieltolain. Keskusvaltio jäi kuitenkin heikoksi ja maata hallitsivat maakuntien sotaherrat, jotka sotivat jatkuvasti keskenään. Sotimiseen tarvittiin rahaa, ja sitä saatiin helposti oopiumista.

Heikolla keskusvaltiolla ei riittänyt voimia kieltolain valvomiseen. Salakuljettajat ja salakauppiaat rikastuivat samaan tapaan kuin he rikastuivat alkoholin kieltolain ansiosta Yhdysvalloissa ja Suomessa. Yhdysvalloissa valtaan nousi mafia, Shanghaissa valtaa piti vanhoista salaseuroista ja ammattikilloista kehittynyt Vihreä liiga. 

Tämä kolmikko hallitsi Shanghain Vihreää liigaa ja samalla koko kaupunkia 1920-1930-luvuilla. Oikealta Du Yuesheng, Huang Jinrong ja Zhang Xiolin. Huang Jinrong toimi myös ranskalaisalueen kiinalaisetsivien päällikkönä.
Kuva: China.org

Shanghain ennustuksessa sotien koulima Juho Hartman astuu laivasta kuohuvan Shanghain satamaan syyskuussa 1924. Hän on päättänyt katsoa, mitä miljoonakaupungissa on tarjolla.

Hartmanille ennustetaan kohtalokasta naista, menestystä ja menetyksiä. Pian hän kohtaa kaikki nämä, kun ajautuu tekemisiin nuoren liikemiesgangsteri Du Yueshengin kanssa. Hartmanista tulee Dun henki­vartija ja luottomies.

Dun johtama Vihreä liiga on mukana monessa: oopiumi- ja naiskaupassa, suojelukiristyksessä, uhkapelissä ja filmialalla. Poliisit ovat taskussa, mutta harmia aiheutuu sotaherroista ja poliitikoista, kuten myös kurittomista rikollisista. Hartmanin avulla Du nousee Shanghain alamaailman huipulle.

Toiminnantäyteinen Shanghain ennustus sukeltaa Kiinan kansainvälisimmän kaupungin kiehtovaan historiaan nuoren suomalaisen sotilaan silmin. Hartman on lähtenyt Hämeenlinnasta alaikäisenä jääkäriksi Saksaan, taistellut Suomen vapaussodassa, heimosodissa ja sen jälkeen Ranskan Muukalaislegioonassa. Nyt hän etsii paikkaansa Shanghaista, jossa kaikki on ostettavissa – joko rahalla tai väkivallalla. Löytääkö Hartman Kaukoidän suurkaupungista onnensa – ja jos löytää, saako hän pitää sen?

Shanghain ennustuksen voit tilata tuolta. Se löytyy myös kaikista lukuaikapalveluista luottolukijani Jari Nissisen lukemana.

Parhaillani kirjoitan trilogian toista osaa Shanghain auringonnousu, jossa lähdetään liikkeelle kesäkuusta 1931. Juho Hartman jatkaa pääosassa. Jussi Kaakisen kannen pitäisi valmistua lähipäivinä. 

Shanghain auringonnousu ilmestyy kesällä 2027.