VÄLIVUODEN SALDO: KAKSI NÄYTELMÄÄ JA KUUSI KIRJAA

Tänä vuonna en yltänyt ennätyksiin. Tuloksena oli vain kaksi ensi-iltaan ehtinyttä näytelmää ja kuusi ilmestynyttä kirjaa. Lehtijuttuja tuli jonkin verran.

Selvä välivuosi siis. Ensi vuodesta saattaa tulla vielä hiljaisempi – tai sitten ei. Katellaan, niin kuin hämäläiset sanovat.

NÄYTELMÄT

Tammikuussa Nukketeatteri Vahapapu esitti Tahvon ja Bellan keväthuumaa Hämeen linnan loppiaistapahtumassa.

Syyskuussa oli rikollisen musiikkikomedian Havannan kuun kantaesitys Hämeenlinnan teatterissa.

Kumpaakin näytelmää esitettiin täysille katsomoille. Havannan kuu jatkaa keväälle. Vahapapu esittää 7.1.2015 Hämeen linnan loppiaistapahtumassa näytelmää Tahvo ja Bella pyörremyrskyssä.

KIRJAT AIKUISILLE

Aikuisille ilmestyi Hämeenlinnan Noir -sarjan seitsemäs rikosromaani Havannan kuu ja Mujus-sarjan päätösosan Punainen varjo pokkaripainos. Kai Hirvasnoro kirjoitti Kansan Uutisten Viikkolehdessä: ”Havannan kuu osoittaa Baggen olevan edelleen iskussa tämänkin sarjansa kanssa.” 

 

Helsinki Noir -antologiassa ilmestyi novellini Rankka sade sekä suomeksi että englanniksi. Jussi K. Niemelä kirjoitti Kannesta kanteen -blogissaan: ”Äärimmäisen ekonominen ja tehokas tyyli on Baggen vahvuus. Hän kuuluu maamme noir-kirjailijoiden kärkikaartiin, kuten myös Rankka sade osoittaa. Kerrassaan mestarillinen novelli, antologian ylivoimaisesti paras. Ammattimies asialla.”

KIRJAT LAPSILLE

Kaisa-sarjan kolme ensimmäistä lastenromaania ilmestyi Hannamari Ruohosen uudelleen kuvittamana yhteispainoksena. Kaisa pääsi IBBY:n helppolukuisten kirjojen tämän vuoden kunnialistalle yhtenä Suomen edustajana.

Kiljusen uusi herrasväki -sarjasta ilmestyi kolmas osa, Merihädässä. Mika Launis kuvitti. Jusa Hämäläinen kuvitti Pikku auto ja jättikaivurin.

Angry Birds -kirjoja ilmestyi kaksi: Jari Rasin kuvittama Kadonneen aarteen arvoitus ja Jean-Michel Boeschin kuvittama Kuninkaan kaivosten arvoitus, jälkimmäinen tosin vasta Portugalissa ja Unkarissa. Angry Birds -oppimateriaalikokonaisuuteen esikouluille tein 20 tarinaa, jotka kuvitti Carlos Da Cruz, mutta niitä ei erikseen ole saatavissa.

LEHTIJUTUT

Dekkariseuran Ruumiin kulttuuri -lehteen päädyin kirjoittamaan joka numeroon. Ykkösessä ilmestyi Cotton-kirjoittaja Juhana Hintsasesta tekemäni muistokirjoitus, kakkosessa Dashiell Hammett -juttuni ”Viimeinen kokoelma ja kolme Maltan haukkaa”, kolmosessa ”David Goodisin mustavalkoinen elämä” ja nelosessa juttu Juri Nummelinin kirjasta Pulpografia Britannica. 

Länkkäriseuran Ruudinsavu-lehden joulunumeroon haastattelin Pekka Hakalaa, joka 1980-luvulla kirjoitti kymmenkunta FinnWestiä ja toimii nykyään Helsingin Sanomien Moskovan-kirjeenvaihtajana.

Valkeakoskella ja Lempäälässä ilmestyvään Koskissa-lehteen kirjoitin joka kuukausi lyhyen tarinan otsikolla Baggen Paakkelssi.

PIENI TALVISOTA – KIRJE RINTAMALTA

Täältä jostakin 27.11.2014

Hämeenlinna Noir -sarjan kahdeksannen kirjan tapahtumat alkoivat viikko sitten tiistaina. Aloin kirjoittaa niistä syyskuun alussa. 

    Idea oli muhinut päässäni jo vuosikausia. 

Alun perin Pienen talvisodan piti olla seuraava rikosromaanini Valkoisen hehkun (2009) jälkeen, mutta sitten Hehkusta kasvoi neliosainen Mujus-sarja ja muutama muukin dekkari kiilasi väliin, viimeksi Havannan kuu. Pienen talvisodan tapahtumat ovat suoraa jatkoa Havannan kuulle, vain pari kuukautta on kulunut välissä.

Jossain vaiheessa ajattelin lopettaa koko Hämeenlinna Noir -sarjan Pieneen talvisotaan, mutta jatkokehittelyssä syntyi trilogia, jonka keskimmäinen kirja tämä on.

Näin sattumanvaraista on suunnitelmallisestikin toimivan kirjailijan eteneminen urallaan.

Tällä hetkellä Pieni talvisota on luettavana kaikkiaan seitsemällä ihmisellä: kustantajani Crime Timen tehokaksikolla Jouni Tervolla ja Harri Nykäsellä, kustannustoimittaja Asko Alasella, kannentekijä Jussi Kaakisella, agentillani Elina Ahlbäckillä ja parilla muulla luottolukijalla. Odotan kommentteja ja kansikuvaideaa.

Olo on yhtä aikaa helpottunut, haikea ja jännittynyt. 

Helpottunut siksi, että iso osa urakasta on takanapäin. Tarkistelua ja korjailua toki vielä riittää.

Haikea siksi, että menee taas pari vuotta ennen kuin kirjoitan kirjaa näistä Hämeenlinnan hurjista. Seuraavaksi on dekkarilistalla vuorossa nuortenjännäri vuodesta 1914 ja sen jälkeen Väinö Mujusen ”nuoruussseikkailu” 1930-luvun alusta.

Jännittynyt siksi, että odotan ensikommentteja ja kansikuvaa. Ja tietysti lukijoiden vastaanottoa sitten maaliskuussa, kun kirja ilmestyy.

Tässä vähän johdatusta Pienen talvisodan tapahtumiin:

Marraskuun loppu 2014. Keravalaisjengi Sherwood Kingsiin kuuluva huumekauppias tapetaan Hämeenlinnan Katumassa – kahteen kertaan. Mustat enkelit ottavat kunnian teosta. 

Alkaa taistelu Etelä-Hämeestä. 

Rintamalinjoja sotkevat yksinäinen kostaja ja Allu Nygren, jonka ikuinen pyristely lain ja laittomuuksien rajamailla uhkaa kallistua rikoksen puolelle.

Ennen pitkää käynnissä on pieni talvisota autopommeineen ja sinkoiskuineen. Pelastaako poliisipuoliso Leila Pohjanen jälleen kerran Allun – vai vetääkö Allu turmion tielle myös vanhan kaverinsa Jarkka Nurmisen ja jo eläkkeelle vetäytyneen alamaalman asekauppiaan Leksa Miettisen Niina-vaimoineen? Onko enkelipomo Hurme tullut oikeasti uskoon vankilassa? Kestääkö tämä sota 105 kunnian päivää – vai viisitoista häpeän yötä?

Pieni talvisota ilmestyy 13.3.2015, joka on sen kuuluisamman talvisodan päättymisen vuospäivä.

HAVANNAN KUU -NÄYTELMÄN MUSIIKKI

Suunnattoman suuren suosion vuoksi rikollinen musiikkikomedia Havannan kuu jatkaa keväällä Hämeenlinnan Teatterin ohjelmistossa. Helmi-maaliskuussa on seitsemän näytöstä, joista yksi on jo varattu täyteen. Kannattaa pitää kiirettä, jos haluaa vielä nähdä näytelmän.

Ruumiin kulttuurin arviossa olisi toivottu käsiohjelmaan biisilistaa. Täytetään se toive nyt täällä blogissa. Kappaleen nimen jälkeen on ilmoitettu tekijät ja suluissa se artisti/yhtye, jonka versiosta sain innoituksen ottaa laulu mukaan näytelmään.

Havana Moon Chuck Berry (Berry, Carlos Santana)

Hoss’s Theme säv. Antti Paranko

Adagio Tomaso Albinoni

Kohtalon tähti (Flaming Star) Sherman Edwards / Sid Wayne, suom. sanat Saukki (Timo Jämsen)

Maanantai Pauli Hanhiniemi (Kolmas Nainen)

Varjojen yö (Jak to dziewczyna) Stefan Rembowski / Janusz Bibik; suom. sanat Reino Helismaa (Topi Sorsakoski & Agents)

Paha Vaanii Marko Haavisto (Marko Haavisto ja Poutahaukat)

Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin Eero Hyyppä (Juliet Jonesin sydän)

Sjöroos Suspence säv. Antti Paranko

Siipeen jos sain Pauli Hanhiniemi (Pauli Hanhiniemen Perunateatteri, Hehkumo)

Coffin Riders säv. Antti Paranko

Vain yksin me kaksi (I Love How You Love Me) Barry Mann / Larry Kolber, suom. sanat Jukka Itkonen (Topi Sorsakoski & Agents)

Sydämeni osuman sai (Something's Gotten Hold of My Heart) Roger Cook / Roger Greenaway, suom. sanat Pauli Hanhiniemi (Siiri Nordin)

Aamuseitsemään (Nine to Five) Dolly Parton, suom. sanat Raul Reiman (Anita Hirvonen)

Theme for Allu & Leila säv. Antti Paranko

Havannan kuu Chuck Berry, suom. sanat Tapani Bagge, sov. Antti Paranko

Salsa Havana säv. Antti Paranko

Musiikin runsaus oli ohjaaja Kirsi-Kaisa Sinisalon idea. Hänen pyynnöstään mietin sopivia kappaleita ja niiden käyttöä jo näytelmää kirjoittaessani. Alkuperäinen listani hieman muuttui, kun tekstiä hiottiin työryhmän kanssa. Kapellimestarina ja yhden miehen bändinä toiminut Antti Paranko sovitti biisit, sävelsi siirtymä- ja tunnelmamusiikkia ja otti mukaan Albinonin Adagion. Työryhmä esitti Dolly Partonin Nine to Fivea, minä etsin siihen suomalaiset sanat. Chuck Berryn Havana Moonin päädyin sanoittamaan itse suomeksi. Pois jäivät Abban Money Money Money ja Popedan Tahdotko mut tosiaan.

Vielä täytyy mainita erikseen koreografi Jens Walentinsson, joka onnistui luomaan ja harjoituttamaan mainiosti hahmoihin ja tarinaan istuvat tanssit, askelkuviot ja liikeradat. Kuten tästäkin Tommi Kantasen koosteesta näkyy:

KOLMAS UUSI KILJUNEN

Uusi Kiljus-kirja on ilmestynyt!

Kiljusen uusi herrasväki on asettunut kerrostaloasukkaiksi Helsinkiin ja talonmies Takkusen valtapiiriin. Kun Kiljuset häädetään avaruusrakettitempauksen jälkeen kaupunkikodistaan, he ostavat asuntolaivan luotettavan näköiseltä mieheltä. Laiva osoittautuu ruosteiseksi proomuksi. He vievät kuitenkin huonekalunsa ja tavaransa sinne ja jäävät yöksi. Aamulla  Kiljuset huomaavat olevansa avomerellä. Pulla nimittäin on järsinyt kiinnitysköyden poikki, koska sen päälle kaatui muutossa lihakastiketta. Tästä alkaa hurja ja vauhdikas, ellei peräti sotaisa merielämän jakso Kiljusen uuden herrasväen seikkailuissa. Tapahtumat sijoittuvat Helsingin edustalle.

Tämä oli ensimmäinen Kiljus-kirja, jonka kirjoitin yhtenäiseksi lastenromaaniksi enkä tarina kerrallaan. Näin kokonaisuus pysyy ehkä paremmin kasassa. Nyt tuli myös ensimmäistä kertaa Kiljusissa eteen se pakollinen tuumaustauko, joka yleensä edeltää kirjan loppuratkaisuja. Vauhtiin päästyään henkilöt harvoin noudattavat suunnitelmiani pilkuntarkasti. 

Hauskahan tämän perheen toilailuja on tietysti seurata, ja nyt mukana on myös Finneltä tuttua satiiria mahtimiesten mokailusta. Mika Launiksen kuvat ovat yhtä komeita ja hulvattomia kuin aina.

Kaikki kolme Kiljusen uusi herrasväki -kirjaa ovat nyt saatavissa myös e-kirjoina Elisalta.

Uuden herrasväen synnystä olen kertonut aiemmassa blogissani.

Kuvassa minä ja kuvittaja Mika Launis kohtaamme Jalmari Finnen haamun Sastamalan Kirjojen talon Kiljusille omistetussa huvilassa. (Kuva: Satukustannus Oy)

HAVANNAN KUU -NÄYTELMÄN ARVIOITA

Hämeen Sanomien arvio löytyy myös kirjoittajansa blogisivulta!

Täällä toinen arvio Hämeen Kaiku -nettilehdestä! 

Ja täällä Jazzrytmien arvio, joka keskittyy etupäässä musiikkiiin.

Myös Blues-Finland on noteerannut Havannan kuun.

Lippuja voi ostaa Hämeenlinnan teatterin sivulta!

MITEN HAVANNAN KUUSTA TULI NÄYTELMÄ

Kun Kirsi-Kaisa Sinisalo valittiin Hämeenlinnan teatterin uudeksi johtajaksi keväällä 2013, hän soitti minulle ja kysyi, tehtäisiinkö näytelmä Kummisedän hautajaisista. Siinä kirjassa on kuitenkin niin paljon henkilöitä ja tapahtumapaikkoja, että se olisi minusta taipunut hankalasti näytelmäksi. Niinpä tarjosin sen sijaan sieppaustarinaa Havannan kuu, josta minulla oli joka tapauksessa tarkoitus tehdä kirja. 

Kirsi-Kaisa innostui aiheesta ja kaavaili heti näyttelijävierailijoita. Hän myös halusi mukaan musiikkia. Se sopi minulle, koska käytän kirjoissanikin usein tiettyjä kappaleita luomaan tunnelmaa.

Syksyllä kirjoitin näytelmän. Sitten muokkasimme tekstiä yhdessä sekä Kirsi-Kaisan että koreografi Jens Walentinssonin kanssa. Myös muusikko Antti Paranko tuli tässä vaiheessa mukaan, samoin lavastaja Juha Mäkipää ja pukusuunnittelija Anne Laatikainen. Minä päädyin laatimaan suomenkieliset sanat Chuck Berryn biisiin.

Näyttelijät tapasin vasta ensimmäisissä lukuharjoituksissa maaliskuun alussa, mutta tiesin jo kirjoittaessani suurimmaksi osaksi, kuka esittää ketäkin. Joitain pikku lisäyksiä ja muutoksia tein näytelmään Kirsi-Kaisan pyynnöstä vielä harjoitusvaiheessa, ja sen jälkeen näytelmä on elänyt omaa elämäänsä. Olen luottanut Kirsi-Kaisaan, koska tiesin että että olimme samalla aaltopituudella. Lopputuloksesta päätellen koko työryhmä on ollut.   

Havannan kuun päähenkilöt, Häkkisen veljekset, näkivät ensi kertaa päivänvalon 26 vuotta sitten – heti täysi-ikäisinä. Make ja Jamppa heittivät ensimmäisen keikkansa RikosPalat-lehden numerossa 2/1988. “Maanantai” oli toinen julkaistu novellini. 

Myöhemmin muokkasin novellista kuunnelman, jonka pohjalta Esko Salervo tilasi ja Kari Paljakka ohjasi Radioteatterille sarjan Kovan onnen viikko (1995). Siinä veljekset yrittävät joka viikonpäivä jotakin rikosta, joka ei aivan suju suunnitelmien mukaan. Häkkiset ovat myös usein olleet mukana yhtä kovaonnisen serkkunsa, lakimies Onni Syrjäsen seikkailuissa.

Havannan kuun tarina syntyi parin pikku-uutisen tuloksena. Tammikuussa 2012 Häkkisen veljesten pitkäaikainen kantakapakka Tinatuoppi suljettiin Keravalla. Mietin, mihin veljekset menisivät jäätyään kodittomiksi. Onneksi Jamppa törmäsi Tiniksen viimeisenä iltana lihanleikkaaja-Pikeen, joka korjasi hänet mukaansa Hämeenlinnaan. Make seurasi pian perässä. 

Suomessakin on huomattu, että kun tuloerot kasvavat ja hyvinvointivaltio hapertuu, sieppaukset ja niiden yritykset yleistyvät. Jamppa ja Make seuraavat totta kai aikaansa. Heidän keikkansa ei suju aivan suunnitelmien mukaan, mutta mikäs tässä maailmassa sujuisi.

Lain ja laittomuuksien rajamailla häilyvä karaoketähti Allu Nygren ja hänen poliisi-avovaimonsa Leila Pohjanen ovat olleet mukana Hämeenlinna Noir -kirjasarjassani aina alusta eli Puhaltajasta (2002) lähtien. Hoss Kuittila esiintyi sarjan kakkoskirjassa Paha kuu. Nyt hän on päätynyt hautaustoimistoa Jukolassa pitävän Juuli Keppilän apumieheksi.

Havannan kuu on rikollinen komedia. Rikos ja komedia ovat aina kiehtoneet minua. Kummassakin tiivistyy inhimillisen yrityksen ja erehdyksen laki: vaikka välillä näyttäisikin siltä, että kaikki sujuu hienosti, loppujen lopuksi valo tunnelin päässä on kuitenkin kovaa kyytiä lähestyvä juna. Ja harvoin ihminen oppii virheistään.

Kerava, Hämeenlinna ja Havanna muodostivat mielenkiintoisen kolmion, jossa erilaisten ihmisten unelmat saattoi asettaa törmäyskurssille keskenään ja katsoa, miten käy.

Jonkinlainen Havanna meillä kaikilla on haaveissamme.

HAVANNAN KUU

Rikollinen musiikkikomedia

Kantaesitys 4.9.2014 Päänäyttämö

Käsikirjoitus: Tapani Bagge

Ohjaus: Kirsi-Kaisa Sinisalo

Kapellimestari ja taustanauhat: Antti Paranko

Koreografia: Jens Walentinsson

Lavastussuunnittelu: Juha Mäkipää

Pukusuunnittelu: Anne Laatikainen

Valosuunnittelu: Jari Vuori

Äänisuunnittelu: Harri Kuittinen

Rooleissa: Lasse Sandberg, Mikko Töyssy, Satu Silvo, Ilmari Saarelainen, Reidar Palmgren, Ushma Karnani, Katariina Kuisma-Syrjä, Sinikka Salminen

Esityksen kesto n. 2 h väliajan kanssa

Liput 30 / 27 / 20 €

UUSI JA VANHA KAISA

Ensimmäisen Kaisan ilmestymisestä on kaksitoista vuotta. Ensi vuonna ilmestyy sarjan yhdeksäs kirja, Rannalla.

    Kolme ensimmäistä Kaisa-tarinaa on nyt koottu yhdeksi kirjaksi, ja sarjan nykyinen kuvittaja Hannamari Ruohonen on tehnyt uuden kuvituksen.

    Minä tein kirjaan esipuheen, jossa kerron miten Kaisa sai alkunsa.

Kaisan synty

Ennen Kaisa-kirjoja oli Pikku kakkosen Meidän jengi. Outi Kattelus tilasi sarjan, jossa lapset tekisivät omin päin arkisia asioita. Huumoria sai olla, muttei kovin paljon repliikkejä.

Kaisa ja pojat syntyivät. Esikuvana olivat omat lapset, mutta nimen Kaisa sai naapurin tytöltä.

Kesällä 1999 oli määrä tehdä kymmenen osaa. Ulkona kuvaaminen oli kallista, joten lopulta oli varaa vain viiteen. Olli Löytönen ohjasi. Lapsinäyttelijät Thelma Saikkonen, Eemil Väisänen ja Heikki Saikkonen eläytyivät hienosti, ja Jukka Saikkonen loisti talonmies Laineena. Kuvauspaikkana oli Tampereen Nekala, Löytösen oma lapsuuden maisema.

Seuraavana kesänä lapsinäyttelijät olivat kasvaneet ulos osistaan. Sarja jäi siihen.

Pari vuotta myöhemmin Terttu Toiviainen kysyi minulta, voisinko tehdä kirjan Tammen uuteen Keltanokka-sarjaan, joka oli tarkoitettu lukemaan opetteleville. Muistin Kaisan ja pojat. Kaksi ensimmäistä kirjaa syntyi osittain tv-käsikirjoitusten pohjalta.

Oman tyttäreni Marikin ansiosta olin alkanut miettiä, miltä maailma mahtaa näyttää pikkutytön silmin. Niinpä otin Kaisan minäkertojaksi. Se tuntui toimivan.  

Ensimmäisen Kaisa-kirjan nimi piti alun perin olla Muistamaton mummo. Sitten Tammelta oli tulossa uusintapainoksena samanniminen Kultainen kirja. Täytyi miettiä kirjalle uusi nimi.

Koska tarinassa ollaan aika paljon ulkona, nimesin kirjan sen mukaan. Kaisa on nyt seikkaillut kahdeksassa kirjassa. Kaikilla muillakin on ytimekäs nimi: Pihalla, Kylässä, Yöllä, Kaupungilla, Maalla, Maailmalla, Kotona. Joskus kirja on lähtenyt syntymään niin, että olen miettinyt ensin sopivan otsikon.

Miltähän sarja olisi näyttänyt, jos ensimmäinen kirja olisikin ollut Muistamaton mummo?

Tapani Bagge